29. marraskuuta 2013

Kirjallisia kysymyksiä kurssin ohessa

Tällä viikolla jätin kaksi kirjallista kysymystä jälleen hallitukselle vastattavaksi.

On selkeästi havaittavissa, että Suomi koetaan sosiaalietuuksiltaan houkuttelevana maana. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, jota Suomessa hallinnoi Joutsenon vastaanottokeskus, on aikaisempina vuosina vastaanottanut noin 50 ihmiskaupan uhria. Ennuste tälle vuodelle oli 60, mutta tällä hetkellä järjestelmässä on jo 117 henkilöä. Niistä selkeästi suurin ryhmä on nigerialaisnaiset, joita on järjestelmään hakeutunut tänä vuonna 29 henkilöä. Näistä 17 hakemusta on hyväksytty ja 11 on saanut kielteisen päätöksen. Järjestelmään hyväksytyt eivät automaattisesti saa oleskelulupaa Suomeen, vaan siitä päättä maahanmuuttovirasto erikseen. Tyypillistä Nigeriasta saapuneille naisille on ollut se, että heillä on mukanaan ollut joko pieniä lapsia, tai he ovat olleet viimeisillään raskaana.

Viranomaisilla ei ainakaan julkisuudessa esitettyjen kommenttien mukaan ole tietoa siitä, mikä taho ohjaa raskaana olevia naisia nimenomaan hakeutumaan Suomeen. Houkuttelevana lienee ollut ajatus siitä, että täällä syntyvä lapsi automaattisesti saisi Suomen kansalaisuuden. Näin ei kuitenkaan lain mukaan ainakaan ensisijaisesti tapahdu, vaan kansalaisuus pyritään kaikissa tapauksissa määrittämään äidin kansalaisuuden mukaan. Mutta miten toimitaan tilanteissa, joissa äidin kansalaisuus ei ole selvillä ja hän saapuu Suomeen ns. paperittomana? Noudatetaanko tuolloin toissijaista periaatetta kansalaisuuden määräytymisessä ja lapsi saa automaattisesti kansalaisuuden syntyessään Suomessa?

Kysymyksessäni tiedustelin hallitukselta miten se on selvittänyt, onko kyseessä järjestelmällinen kansainvälinen taho, jonka kautta ihmisiä Suomeen välitetään? Entä miten hallitus aikoo toimia, että mahdollisen ihmiskaupan uhreja autetaan ilman, että suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää väärinkäytetään erityisesti paperittomien henkilöiden tapauksissa?

Maanpuolustusasioiden innoittamana jätin kirjallisen kysymyksen myös siitä, miten väestönsuojelun näkökulma on otettu huomioon, kun laajoja kuntien ja valtion säästötoimenpiteitä toteutetaan. Turvallisuudelle merkittävät tekijät, kuten poliisi, puolustusvoimat ja pelastuslaitos ovat olleet läpi vaalikauden mittavien säästöjen kohteena.
 
Sisäministeriö on ehdotuksessaan kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi esittänyt, että vähentämällä pelastuslaitosten määrää nykyisestä 22 puoleen eli 11 pelastuslaitokseen, voitaisiin saavuttaa 13 miljoonan euron säästöt. Suurin osa, lähes 9 miljoonaa, säästöistä syntyisi henkilötyövuosien vähentämisellä.

Saamani tiedon mukaan hätäkeskuslaitoksella Eerika-järjestelmän käyttöönoton myötä tulee vuonna 2017 kaikilla 22 pelastuslaitoksella olla 24 h tilannekeskus. Sisäministeriön ehdotuksen mukaan 3,3 miljoonaa euroa säästettäisiinkin näiden pelastuslaitoksen yhteyteen perustettavien tilannekeskusten tietoliikennejärjestelmien integrointikustannuksista, kun niitä perustettaisiin 22 sijasta vain 11. Tällä hetkellä tilannekeskuksia on ilmeisesti 5–7 määrittelystä riippuen.
Kysyin hallitukselta, miten se on ottanut laajoissa kuntiin, puolustusvoimiin ja poliisiin  kohdistuvissa säästötoimissaan huomioon väestönsuojelun kokonaisnäkökulman ja miten varmistetaan, ettei vielä lisäksi tehtävän pelastustoimen uudistuksen myötä väestön turvallisuus vaarannu? Lisäksi tiedustelin, miten hallitus aikoo selvittää resurssien riittävyyden ja pelastustoimen todellisen tilanteen koko valtakunnan tasolla ja miten pelastustoimen mitoitukseen vaikuttavat uhkatekijät on kartoitettu?

Maanpuolustuskurssi jatkuu ensi viikolla vielä kolme päivää. Sen jälkeen palataan normaaliin päivärytmiin. Jos eduskuntatyössä normaalista päivärytmistä nyt edes voi puhua...

22. marraskuuta 2013

Kurssi 207 on paras!

Maanpuolustuskurssia on nyt takana kaksi viikkoa. Päivät ovat pitkiä, mutta mielenkiintoisia. Yhteishenki kurssilla on todella hyvä ja olen saanut tavata useita uusia ihmisiä.

Maanpuolustuskurssilla myös meille siviilihenkilöille pyritään antamaan kokonaisnäkemys ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta myös silloin, kun kriisi on päällä. Ja tuota tietoahan riittää, asiantuntijaluennot ovat antoisia ja olemme tehneet useita vierailuja yksiköihin, joiden vastuulla nämä asiat pääasiassa ovat, kuten esimerkiksi pelastuslaitos ja poliisi. Vierailimme myös YLE:ssä ja MTV3:lla, sillä kriisitilanteessa tiedonvälityksen rooli on erityisen merkittävä.

Maanpuolustuskurssi vie viikosta aina neljä päivää ja perjantaisin ehtii eduskuntaan ja suuren valiokunnan kokoukseen. Näiden viikkojen aikana suuressa valiokunnassa on ollut esillä muun muassa pankkiunioniin liittyvä kriisinratkaisumekanismi, EU:n budjetti ja tuleva talouskehitys.

Perjantaisin olen pystynyt jättämään eduskunnassa kirjallisia kysymyksiä. Viime viikolla jätin hallitukselle vastattavaksi kysymyksen valtionhallinnon tulkkikustannuksista. Tulkkauspalveluiden määrä ja niiden kustannukset ovat useilla valtion hallinnonaloilla merkittävän suuria. Sisäasiainministeriössä tulkkauspalveluihin käytetään vuosittain noin 3,6 miljoonaa euroa. Kustannukset syntyvät poliisin, rajavartiolaitoksen ja maahanmuuttohallinnon käyttämistä tulkkipalveluista. Poliisin osuus kuluista on suurin ja tänä vuonna on arvioitu, että poliisin määrärahoista 2,2 miljoonaa euroa menee tulkkauksen järjestämiseen.

Kaikilta hallinnonaloilta en ole kuitenkaan selvittelyistä huolimatta saanut yhtä tarkkoja lukuja ja tietoja kustannusten jakautumisesta kuin tuolta sisäministeriöstä, joten kirjallisessa kysymyksessäni halusin tiedustella sitä, kuinka paljon euromääräisesti valtionhallinnossa on ministeriöittäin tulkkikustannuksia vuositasolla? Lisäksi kysyin, miten EU:n tulkkausdirektiivin aiheuttamaan eri hallinnonalojen yhä nouseviin tulkkikustannuksiin on varauduttu, sillä useat asiantuntijat ovat arvioineet niiden merkittävästi myös tulevaisuudessa kasvavan.

Tällä viikolla on jonkin verran uutisoitu aiheesta, josta aikaisemmin olenkin jo kirjoittanut, eli EU:n yhdistelmälupadirektiivin voimaantulosta, joka mahdollistaa Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan myös EU:n ulkopuolelta saapuville työntekijöille. Jos sosiaaliturvaa halutaan kohdistaa erityisesti työn tekemisen edellytyksiin, olisi ehdottomasti pohdittava mitkä Suomen sosiaaliturvaetuudet linkittyvät nimenomaan työllisyyteen.

Esimerkkinä vaikkapa lapsilisäetuus, johon tämä direktiivi oikeuttaa jopa EU:n ulkopuolelta töihin tulevat. Lapsilisähän tarkoittaa lapsiperheille maksettavaa etuutta ja tulonsiirron muotoa, jolla kompensoidaan lapsen huollosta aiheutuvia kustannuksia. Nyt kuitenkin ulkomailla Suomen työllisyysmarkkinoita mainostetaan mm. lapsilisä-houkuttimella. On aiheellista kysyä, mikä taho selvittää ulkomailta tulevan työntekijän vanhemmuuden ja lapsen välisen oikeellisuuden. Houkutus tuoda väärillä papereilla mukanaan useampi lapsi on myös taloudellinen kysymys, sillä lapsilisän määrähän kasvaa lapsiluvun mukaan. Määrään vaikuttavat ne lapset, joista on oikeus saada lapsilisää ja korotukset voidaan laskea vain silloin, kun kaikki lapsilisät myönnetään samalle henkilölle.

Viikonloppuna Päijät-Hämeen perusnaiset kokoontuvat syyskokoukseensa ja maanantaina jatkuukin sitten jälleen maanpuolustuskurssi..

8. marraskuuta 2013

Ei kahta samanlaista päivää

Maanantaina vierailimme Hämeen vaalipiirin kansanedustajien kanssa Iskun tehtailla. Vierailu teki vaikutuksen! Hallituksen pj. Seppo Vikström kertoi realistisesti mitä yrittämisen haasteet tänä päivänä ovat. Yritystuissa ja verotuksessa riittää työnsarkaa. Tehdaskierroksella saimme hyvän kuvan, miten kotimaiset kalusteet valmistuvat. Olin hämmästynyt, miten järjestelmällinen ja siisti tehdas oli! Ilmapiirikin tuntui mukavalta: hymyileviä ja iloisen oloisia ihmisiä niin konttorin kuin tehtaankin puolella.

Tiistaina eduskunnassa käsiteltiin tämän vuoden neljättä lisätalousarviota. Valtion velanotto sen myötä jälleen lisääntyy 141 000 miljoonalla ja tämän vuoden kokonaisvelka nousee 9,2 miljardiin euroon. Merkittävin huomio lisätalousarviossa on se, että EU:n lisätalousarvioiden menojen kattamiseen suuntautuu 90 miljoonaa euroa lisää. Myös kehitysapuvaroja kasvatetaan 15 miljoonalla. Yhteensä kehitysapua onkin sitten jo kasvatettu tämän vuoden lisätalousarvioissa 50 miljoonalla…

Käsittelyssä oli myös hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi määräaikaista, vuoden 2014 alkuun saakka voimassa olevaa, kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annettua kokeilulakia siten, että lain voimassaoloaikaa jatkettaisiin viidellä vuodella vuoden 2018 loppuun saakka. Lain alueellista soveltamisalaa laajennettaisiin poikkeamistoimivallan siirtämisen kokeilun osalta koskemaan kymmentä asukasluvultaan suurinta kuntaa, näin ollen myös Lahtea. Olinkin saman tien yhteydessä paikallisiin asiantuntijoihin kuullakseni heidän mielipiteensä asiasta. Pääasiassa esitys otetaan vastaan positiivisesti.

Viikkoon mahtui jälleen myös runsaasti puhetta EU:sta. Suuressa valiokunnassa kuultiin viikon aikana sekä ministeri Kataista että Urpilaista tuleviin EU-kokouksiin liittyen. Perjantaina MEP Sampo Terho oli jälleen kertomassa eduskuntaryhmällemme ajankohtaisia asioita EU:sta.

Torstaina suuri valiokunta vieraili Eurooppa-ministeri Stubbin isännöimässä tilaisuudessa Valtioneuvoston juhlasalissa, Smolnassa. Mukana oli myös suomalaisia europarlamentaarikkoja. Keskustelimme muun muassa EU-lainsäädännön tarkoituksenmukaisuudesta sekä niistä aihealueista ja hankkeista, joihin Suomi pyrkii seuraavan komission ohjelmassa vaikuttamaan.

Perjantaina minua ja kansanedustajakollega Miapetra Kumpula-Natria haastateltiin ammattiliitto Pron lehteen. Jutun ideana on esitellä kahden Pron jäsenen tyypillistä työpäivää. Täällähän ei kahta samanlaista päivää näe, mutta valitsimme yhden esimerkkipäivän ja toivottavasti lukijat saavat jotain irti siitä, minkälaista työ kansanedustajana on.

Kysymyksiä vastattavaksi

Jätin keskiviikkona eduskunnassa kaksi kirjallista kysymystä. Halusin saada ministeriltä vielä kirjallisen vastauksen koskien Hollolassa sijaitsevan Hälvälän harjoitusalueen puhdistustöiden aloittamista ja kustannusten jakautumista. Olen myös budjettikeskusteluissa tiedustellut tätä asiaa ja tuolloin ministeri Haglund vakuutti, että puolustusvoimat hoitaa kyllä lakisääteiset velvoitteensa. Hälvälän kohdalla alueen puhdistuskustannusten on kuitenkin arvioitu kohoavan kymmeniin miljooniin. Useiden asiantuntijoiden mukaan puolustusvoimat eivät pysty nykyisellä määrärahojen tasolla perustoimintojensa toteuttamiseen ja ylläpitoon, joten jääkö varoja poistuvien alueiden asianmukaiseen puhdistukseen?

Toinen kysymykseni koski kehitysyhteistyötä. Tapaamisessani World Visionin Anne Pönnin kanssa keskustelimme järjestön Weconomy start -hankkeesta, jonka tavoitteena on yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa kehittää köyhille alueille soveltuvia tuote- ja palveluideoita sekä vastuullisia liiketoimintamalleja yhdessä loppukäyttäjien, vähävaraisten ihmisten kanssa. Yhteistyön tavoitteena on, että voittajia ovat sekä yritykset että köyhät yhteisöt. Weconomy start -hankkeessa on lukuisia samanlaisia tavoitteita kuin ulkoministeriön Team Finland kokonaisuudessa, jonka tavoitteena on tuoda yhteen keskeisiä toimijoita kotimaassa ja ulkomailla ja sen avulla edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, suomalaisten yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja Suomen maakuvaa. Kirjallisessa kysymyksessäni tiedustelin olisiko mahdollista, että Team Finland kokonaisuuteen otettaisiin mukaan myös kehitysyhteistyönäkökulmaa Weconomy start -ohjelman avulla. Panostamalla yritysten ja köyhien maiden yhteistyöhön, voitaisiin myös valtion kehitysyhteistyövaroja suunnata tehokkaammin ja toimenpiteillä voitaisiin saada enemmän konkreettista hyötyä aikaan. Voisiko toimiva yritysyhteistyö olla siis yksi väylä kehitysapurahojen tehokkaampaan käyttöön?

Maanpuolustuskurssille

Ensi viikolla aloitan neljän viikon mittaisen maanpuolustuskurssin. Kurssille osallistuu myös muita kansanedustajia ja useat kollegat, jotka ovat kurssin jo käyneet, ovat kehuneet sen asiantuntevaa ja hyödyllistä antia. Maanpuolustuskurssien tavoitteena on antaa johtavassa asemassa oleville siviili- ja sotilashenkilöille kokonaisnäkemys Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, parantaa yhteiskunnan eri sektoreiden yhteistoimintaa sekä edistää kokonaisturvallisuuden eri aloilla työskentelevien henkilöiden verkostoitumista. Päiväohjelma seuraaville neljälle viikolle onkin hyvin tiivis ja tarkasti määritelty. Eduskuntatyöhön pystyn osallistumaan ainoastaan perjantaisin.

Viikonloppuna nähdään Mäntsälässä Uudenmaan Perusnaisten teltalla. Tulkaa jututtamaan!

7. marraskuuta 2013

EU säätelee jo Suomen sosiaaliturvaa!

Viimeiset vuodet on puhuttu EU:n taloudellisista ongelmista ja sosiaaliset ongelmat ovat jääneet taustalle. Nyt EU on herännyt Etelä-Euroopan sosiaalisiin ongelmiin ja niinpä se pyrkii lähentämään Etelä- ja Pohjois-Euroopan sosiaaliturvaverkostoja lähemmäksi toisiaan - unohtamatta EU:n ulkopuolisia maita! Suomen kannalta erittäin huono asia!

Tästä esimerkkinä uusi yhdistelmälupadirektiivi, jonka pitäisi olla voimassa 25.12.2013. Tavoitteena on yhdenmukaistaa sosiaaliturvan perusteita. Suomen sosiaalietuudet ovat tällä hetkellä asumisperusteisia. EU:n yhdistelmälupadirektiivi vaatii, että EU-jäsenvaltioiden sosiaalietuudet voi saada myös työperusteisesti. Lisäksi EU haluaa turvata jopa kolmansista maista tuleville työntekijöille EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten kanssa yhdenvertaisen kohtelun työelämän, koulutuksen ja sosiaaliturvan alueilla.

Jotta nämä asiat voitaisiin sisäänkirjata suomalaiseen lainsäädäntöön, tulee muutoksia tehdä mm. ulkomaalaislakiin, ulkomaalaisrekisteristä annettuun lakiin, aravarajoituslakiin, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotukilakiin, kansanterveyslakiin, erikoissairaanhoitolakiin, lapsilisälakiin, lasten kotihoidon lakiin ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin. Eli kymmeneen voimassa olevaan lakiin!

Jo nyt maksamme yhdenvertaisuusperiaatteen vuoksi esimerkiksi lapsilisää ulkomailla asuvalla henkilölle; jos vanhemmista vain toinen käy töissä, ensisijainen maksajavaltio on se, jossa vanhempi työskentelee. Tämä valtio maksaa lapsilisän ja perhe-etuuksien määrän kokonaisuudessaan. Lapsilisää maksetaan siis myös Suomen ulkopuolella asuville lapsiperheille, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Ehdoksi on riittänyt, että perheen vanhemmista toinen käy Suomessa töissä. Nyt EU haluaa laajentaa näitä oikeuksia myös EU:n ulkopuolisille maille. Suomesta maksettiin vuonna 2011 ulkomaille 4826 lapselle yhteensä 4,5 miljoonaa euroa lapsilisiä. Ylen 14.10.2013 uutisen mukaan "Julkinen terveydenhuolto ja perhe-etuudet avataan vuoden alusta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville työntekijöille. Muutaman vuoden kuluttua sosiaaliturvan piiriin pääsevät myös viisumilla työskentelevät kausityöntekijät, kuten marjanpoimijat."

Ensi vuoden budjettiin hallitus on jo kirjannut edellä mainittuun yhdistelmälupadirektiiviin liittyen: "Direktiivin täytäntöönpanon arvioidaan lisäävän maksettavien lapsilisien määrää noin 1 000 000 eurolla." EU on siis ulottanut säätelynsä jo syvälle Suomen sosiaaliturvaan ja edellä mainittu direktiivi ja ensi vuoden alussa voimaan tuleva potilasdirektiivi tuovat meille miljoonien eurojen lisäkustannukset. Suomi ottaa tänäkin vuonna velkaa yli 9 mrd euroa. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa EU:n idealismiin!
 
Mielipidekirjoitus julkaistu Etelä-Suomen sanomissa 5.11.2013.

1. marraskuuta 2013

Paikallista painavaa asiaa

Eduskunta vietti tämän viikon syksyn istuntotaukoa. Oma viikkoni on kulunut aktiivisesti kunnan asioiden kimpussa. Maanantaina kunnanhallituksen kokouksessa käsiteltiin ensi vuoden budjettia sekä pelastuslaitoksen palvelusuunnitelmaa.

Sisäministeriö on ehdottanut esityksessään kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimiseksi, että Pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisoinnilla voitaisiin saavuttaa 13 miljoonan euron säästöt. Käytännössä säästöt kohdistuvat yksiköiden vähentämiseen ja sisäministeriön esityksessä onkin todettu, että tarkoitus on vähentää nykyisten 22 pelastuslaitoksen määrää puolella eli jäljelle jäisi vain 11 pelastuslaitosta.

Mielestäni tämä on todella huolestuttavaa. Ehdotus on pelottava ja monilta osin myös epärealistinen. Pelastuslaitoksia yhdistämällä vapautuisi 11 alueelta suoraan 33 päällystövirkaa uudenlaisiin tehtäviin. Herää kysymys, mitä nämä uudet tehtävät olisivat, ja miten sitä kautta saataisiin säästöjä. Ainakin Päijät-Hämeessä saadaan eläköitymisen kautta jo säästöjä. Hankintojen osalta tehdään jo yhteistyötä, joten nämä seikat eivät ole mitään uusia viisasten kiviä, joiden avulla toivottuihin säästöihin todella päästäisiin.

Omasta näkökulmastani kuulostaa pelottavalta karsia alueelliset pelastuslaitokset puoleen. Tullaankohan tulevaisuudessa myös I riskiluokat määrittelemään alempiin luokkiin säästöjen nimissä? Tässä on kyse meidän kaikkien turvallisuudesta, joten aihe vaatii laajaa keskustelua.

Tiistaina osallistuin VM:n järjestämään kuntauudistuksen seututilaisuuteen, jossa kuuntelimme ministeri Virkkusta Lahden seudun kuntaselvitysasioista. Tuohon liitosselvitykseenhän nyt Hollolakin on pakotettu mukaan.

Viikon aikana kokoontui myös Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry ja minut valittiin syyskokouksessa yhdistyksen johtokunnan jäseneksi. Olen todella iloinen päästessäni mukaan tämän tärkeän yhdistyksen toimintaan ensi vuoden alusta. Aloitamme hommat jo tänään perjantaina tapaamalla yhdistyksen toimistolla toimihenkilöitä ja muita johtokunnan jäseniä. Omaishoitajien asema on jo pitkään ollut heikoissa kantimissa yhteiskunnassamme eikä vieläkään parempaa ole valtion puolelta luvassa, sillä tämän hallituskauden aikana omaishoidon tuen maksatusta ei saada siirrettyä KELA:lle. Ehkäpä sitten ensi vaalikaudella… sillä välin onkin hyvä olla mukana yhdistyksen vapaaehtoistoiminnassa ja nähdä, miten paljon arvokasta työtä tehdään rakkaudesta omaisiin.

Suomalaisille lentoemännille sittenkin töitä?

Tein syksyllä kirjallisen kysymyksen liittyen Finnairin aikeisiin rekrytoida matkustamoihin työvoimaa USA:sta, vaikka Suomessa on samaan aikaan lukuisia työkykyisiä ja ammattitaitoisia lentoemäntiä ja stuertteja työttöminä. Ministeri vastasi kysymykseeni tuolloin, että asia on TE-toimistoissa käsittelyssä ja että luotetaan siihen, että siellä osataan tehdä oikeat päätökset asian suhteen. Näin sitten onneksi kävikin, sillä torstaina MTV3 uutisoi, että työlupia yhdysvaltaisille ei ollut myönnetty. Lupien kumoamisen perusteena oli, että vastaavaa osaamista ja ammattitaitoa löytyy Suomestakin, eikä rekrytoinnille nähdä perustetta. Tämä oli hyvä uutinen ja toivottavasti tuossa päätöksessä pysytään kun asia vielä lopullisesti maahanmuuttovirastossa käsitellään.

Vastauksia ministeriöistä

Viikolla sain myös vastauksia tekemiini kirjallisiin kysymyksiin. Vastauksessaan kysymykseeni koskien ikääntyvien lisääntyneitä maksuhäiriöitä ja yksityisten terveyspalveluiden tarjoamia kulutusluottoja oikeusministeri Henriksson totesi, että luotonantajalla on lakisääteinen velvollisuus arvioida lainaa hakevan kuluttajan luottokelpoisuus. Ja mikäli luotonantajana toimii palveluntarjoaja kuten vaikkapa yksityinen terveysasema itse, niin velvollisuus kelpoisuuden arvioimiseen on palveluntarjoajalla itsellään. Ministeri myös totesi, että kulutusluottoja koskevaa lainsäädäntöä on viime vuosina kiristetty useaan otteeseen ja nyt sen nähdään olevan tarvittavalla tasolla.

Kysymykseeni koskien tietojärjestelmien hajanaisuutta sain pitkän vastauksen, jossa lueteltiin lukuisia toimia, joihin hallitus on jo ryhtynyt ongelmien poistamiseksi. Annoin kysymyksessäni esimerkiksi tietojärjestelmien toimimattomuudesta sen, että vaikkapa terveyspalveluista saatetaan tietojärjestelmien hajanaisuuden vuoksi lähettää asiakkaalle lasku kahteen kertaan ja joskus tämä voi jäädä helposti itse huomaamatta. Ministeri totesi vastauksessaan, että ongelma on tunnistettu ja että esimerkiksi hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sisältää mm. ICT:n hyödyntämistä koskevia ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta tukevia hankkeita.