Hallitus lapioi eurot Kyprokselle – kuntakenttään jää ammottava aukko

Viikon kohokohta oli keskiviikkoja iltaan jatkunut keskustelu Kyproksen tukipaketista. Hallitus vastasi tuolloin meidän välikysymykseen ja keskustelu oli tiivistunnelmaista. Pidin perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron, jossa keskityin kumoamaan hallituksen usein eurokeskustelujen yhteydessä esittämiä väittämiä, jotta tällä kertaa välttyisimme turhalta inttämiseltä.

Ei vältytty, sillä paljon tuli keskustelua siitä ikuisuuskysymyksestä: mikä on perussuomalaisten vaihtoehto? Ryhmäpuheessani totesin, että vaihtoehtomme on alusta pitäen ollut se, että tukipaketteihin ei osallistuta vaan velkajärjestelyn kautta kriisimaiden hoito olisi jätetty Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n hoidettavaksi, jonka vastuulle nämä kriisit ovat perinteisesti kuuluneet. IMF:n kautta saataisiin niitä leveämpiä hartioita, joista hallitus haaveilee kuntauudistuksessakin puhuessaan vahvoista peruskunnista.

Sain keskustelussa vain kaksi debattipuheenvuoroa. Toisessa nostin esille Kyprokselle tehtävän rahanpesuselvityksen. Ihmetyttää, että kun Kypros melkein vuosi sitten esitti pyynnön lainamuotoisesta tuesta pankkisektorinsa tervehdyttämiseksi, niin miksi syvällistä ja perusteellista rahanpesututkintaa ei aloitettu jo silloin? Epäilyt Kyproksen rahanpesusta ja sen maine veroparatiisina olivat nimittäin olemassa jo silloin ja ovat olleet oikeastaan jo vuosikausia. Olikohan syynä tuolloin se, että Kypros aloitti EU:n puheenjohtajamaana viime heinäkuussa?

Epäilyttävää on myös se, että Kyproksen tiedotusvälineiden ja BBC:n mukaan Kyproksen suurimman pankin Bank of Cypruksen tietokoneista on yllättäen löytynyt pankin toiminnan tiedostoja tuhoava ohjelma vuosilta 2007–2010. Aikookohan euroryhmä tutkia tätä mitenkään? Sattuipa sopivasti!

Lisäksi tiedustelin valtiovarainministeriltä keiden talletuksia Kyproksella todella nyt leikataan ja kuinka paljon näitä talletuksia ylipäätään on. Yli 100 000 euron talletuksen leikkauksia on kuvattu melko yksinkertaiseksi toimenpiteeksi. Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi Laiki-pankissa olisi yli 350 000 asiakasta mutta vain murto-osalla asiakkaiden tileistä olisi niin paljon rahaa, että leikkaus voitaisiin tehdä. Paljonkohan pankkien taseissa on vielä jäljellä, kun tukipakettineuvottelujen aikaan rahaa pystyi ulkomaan sivukonttoreiden kautta myös siirtämään pois? Vastauksia näihin kysymyksiin en ministeriltä saanut.

Käytin keskustelussa vielä yhden pidemmänkin puheenvuoron. Nostin esille myös Kyproksen kansalaiset. Kysyin viikonloppuna Kyproksella asuvalta ystävältäni, miltä tilanne peruskyproslaisesta tuntuu. Hän vastasi, että sokkireaktion jälkeen peruskyproslaiset ovat lamaantuneita ja tulevaisuus näyttää synkältä. Rahaa ei juuri ole, eikä sitä uskalleta käyttää. Ostetaan vain se, mitä on pakko, ja bensaakin tankataan vain parin päivän tarpeiksi. Monet elävät jo hyväntekeväisyysorganisaatioiden ruoka-avun varassa. EU:n tukipaketti ei peruskyproslaisille edes ulotu, sillä se tukee vain pankkeja. Leikkaukset ja veronkiristykset tulevat vaikeuttamaan kansalaisten elämää entisestään.

Kypros oli esillä myös perjantaina Suuressa valiokunnassa, jossa jätimme eriävän mielipiteen valiokunnan lausumaan, jolla se hyväksyy Suomen osallistumisen Kyproksen sopeutusohjelmaan.

Kuntapäättäjän roolissa on Hollolan kunnan asioita pohdittu ja selvitetty useampana iltana niin hallituksen kokouksessa, ryhmän kesken kuin myös valtuustoseminaarissa. Palveluiden tuottaminen ja talouden tasapainossa pitäminen on entistä vaikeampaa. Noh, onneksi hallitus kantaa huolta siitä, miten muualla EU:n alueella menee. Suomi ei kohta ole enää hyvinvointivaltio, kyllä se kohta on lähempänä pahoinvointivaltiota.

Ensi viikolla eduskunnassa alkaa ensimmäisen kansalaisaloitteen käsittely, kun torstaina lähetekeskustelussa on turkistarhauksen kieltävä kansalaisaloite. Aihe on hyvin monisäikeinen ja keskustelussa tullaan varmasti kuulemaan monenlaisia kantoja ja perusteluja molempiin suuntiin.

HALUATKO SAIRAANHOITOA BULGARIASSA?

Oletko sairaanhoitojonossa ja odotat kutsua tutkimukseen tai leikkaukseen?  Ei hätää, ensi vuonna helpottaa!

Suomessa valmistellaan parasta aikaa lakimuutosta, jolla toimeenpannaan EU-direktiivi potilaiden oikeuksien soveltamisesta eli ns. potilasdirektiivi. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Potilasdirektiivin pääasiallinen sisältö on, että potilas voi hakeutua hoitoon mihin tahansa EU-maahan ja on oikeutettu sosiaalivakuutusjärjestelmästä samaan korvaukseen, kuin jos hoito olisi annettu kotimaassa. EU:n näkökulmasta direktiivin pääasiallinen tarkoitus on lisätä potilaiden valinnanvapautta ja edistää EU-kansalaisten perusoikeuksia. Itse näen, että tämä direktiivi on jälleen esimerkki EU:n sääntelystä, jolla on merkittäviä vaikutuksia kotimaisiin järjestelmiin.

Potilasdirektiivistä ei ole Suomessa pidetty kovin suurta meteliä. Aihetta olisi. Asiantuntijoidenkin mukaan direktiivi tulee perusteellisesti muuttamaan nykyistä järjestelmäämme. Miksi hallitus ei ole avoimesti sisällyttänyt potilasdirektiiviä käynnissä olevaan SOTE-uudistukseen?

Kysymyksiä lainvalmistelussa on aiheutunut muun muassa korvausjärjestelmistä sekä valtiolle ja kunnille aiheutuvista lisäkustannuksista. Hallitus valitsi nyt kehysriihessään Suomen korvausmalliksi nykymuotoisen sairausvakuutusmallin, jossa ulkomailla annettu hoito rinnastetaan Suomessa annettavaan yksityiseen hoitoon korvauksia päätettäessä. Tätä varten varataan 3 miljoonan euron lisäys ensi vuoden budjettiin. Tuo summa koostuisi kuulemma lähinnä matkakorvausten lisääntymisestä. Hassua, että samaisessa kehysriihessä hallitus ilmoitti tekevänsä 50 miljoonan euron vähennyksen juuri niiden korvausten osalta, joihin myös sairausvakuutuksen matkakorvaukset kuuluvat!

Nyt päätetty sairausvakuutusmalli on kuitenkin EU:n näkökulmasta ongelmallinen. Valittu ratkaisu voi johtaa EU-komission määräämiin rangaistuksiin, jos EU:ssa todetaan, ettei Suomen sairausvakuutusmalli lisää tarpeeksi potilaiden valinnanvapautta. Direktiivin henki kun on nimenomaan yhdenvertaiset palvelut ja valinnanvapauden lisääntyminen.

Esitettyjä vaihtoehtoja korvausmalleiksi on neljä. Tuleeko lopullinen korvausmalli olemaan joku näistä vai niiden yhdistelmä? Esimerkiksi omavastuuosuusmallissa kuntien kustannusten arvioitiin nousevan vuosien saatossa jopa yli sadalla miljoonalla eurolla. Huolestuttavaa on, jos joudumme sen EU-komission painostuksen alla valitsemaan.

Avoimia kysymyksiä on siis vielä paljon. Tietoa kustannuksista saati käytännön vaikutuksista ei ole, sillä on hyvin vaikea arvioida, paljonko potilaiden liikkuvuus rajojen yli lisääntyy. Millainen vaikutus uudistuksella on hoitojonoihin Suomessa? Entä miten direktiivi vaikuttaa Pohjoismaisiin rajaesteisiin, joita viime vuosina on niin ahkerasti pyritty poistamaan?

Torstaina 11.4.2013 Tukholmassa pidettiin Pohjoismaiden Neuvoston istunto, jossa kysyin miten potilasdirektiiviin on valmistauduttu Pohjoismaiden kesken ja ovatko Pohjoismaiden ministerit tehneet tässä asiassa yhteistyötä ja olisiko sellaiseen ministerien mielestä tarvetta? Kysymykseeni vastasi Tanskan ministeri, joka totesi, että vuoropuhelua asian tiimoilta on käyty ja että ensi vuonna tullaan kartoittamaan kuinka paljon potilaat rajojen yli liikkuvat. Asiaan suhtaudutaan siis melko huolettomasti myös yhteispohjoismaisella ministeritasolla.

Direktiivin mukaan muista EU-maista tulevia potilaita tulisi kohdella samalla tavalla kuin oman maan kansalaisia. Suomessa on jo nyt vaikeuksia lyhentää potilasjonoja.

Nähtäväksi jää, paljonko uusia potilaita tulee, mistä maista heitä Suomeen hakeutuu ja millä kriteereillä heidät jo olemassa oleviin potilasjonoihin sijoitetaan?

Vai hoidetaanko suomalaiset jatkossa muissa EU-maissa?

 

Kolumni julkaistu Seutunelosissa 17.4.2013.

Kehyksiä ja pohjoismaiden yhteistä turvallisuuspolitiikkaa

Tämän viikon tiistaina eduskunta keskusteli valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014–2017. Keskustelua kesti iltaan asti ja se jatkui vielä seuraavana päivänäkin. Oman puheenvuoroni pääsin pitämään tiistaina puoli kymmenen aikaan. Debatissa en taaskaan saanut Heinäluomalta puheenvuoroa vaikka sinnikkäästi yritin.

Puheenvuorossani otin esille muun muassa kuntatalouden näkymät, jotka hallituksen selonteonkin mukaan ovat lähivuosille hyvin huolestuttavat. Tämän tuntee nahoissaan jokainen kuntapäättäjä, koska olemme jo joutuneet ja joudumme jatkossakin toteuttamaan mittavia sopeutusohjelmia. Esimerkiksi tänä iltana Hollolassa kokoontuu joukko meitä kuntapäättäjiä pohtimaan talouden sopeuttamistoimia: miljoonien eurojen edestä pitäisi löytää säästökohteita.

Kehysselonteon mukaan hallitus leikkaa tulevaisuudessa valtionosuuksia vielä entisestään. Tästä aiheutuu väistämättä, että kuntalaisten veroprosentit nousevat ja palveluiden tasoa lasketaan. Lisäksi otin puheenvuorossani jälleen kantaa EU:n potilasdirektiiviin, joka vaikuttaa edelleen aiheuttavan virkamiehillekin lukuisia avoimia kysymyksiä.  Puheenvuoroni kehysselontekokeskustelussa on kokonaisuudessaan luettavissa täältä.

Ahkerana Pohjoismaiden neuvostossa

Keskiviikkona ja torstaina Pohjoismaiden neuvosto kokoontui tämän vuoden teemaistuntoonsa Tukholman Riksdageniin. Teemaistunnon aiheena oli pohjoismaiden yhteinen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Aihe on hyvä ja tärkeä, mutta pidettyjen puheiden ja esitettyjen kysymysten ja niihin saatujen vastausten perusteella voi todeta, ettei konkreettisia toimenpiteitä pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle juurikaan ole syntymässä. Pääsin itsekin kysymään Ruotsin puolustusministeriltä mitä mieltä hän on puolustuskaluston ja materiaalin yhteisomistuksesta muun muassa Suomen ja Ruotsin välillä. Vastaus oli melko yleisluontoinen ja mitäänsanomaton. Lopussa hän totesi vielä, että asiaa täytyy yhteisillä sopimuksilla ohjata.

Torstaisella pohjoismaiden ministerien kyselytunnilla pääsin esittämään kysymykseni potilasdirektiivistä ja sen vaikutuksista pohjoismaisiin rajaesteisiin. Halusin tietää ovatko ministerit tehneet yhteistyötä tämän asian tiimoilta ja miten he näkevät, tuleeko direktiivi lisäämään joitain rajaesteitä pohjoismaiden välillä, kun se sitoo ainoastaan EU:hun kuuluvia maita? Vastauksen kysymykseeni antoi tanskalainen ministeri. Vastauksessaan hän totesi, että asian tiimoilta on käyty vuoropuhelua pohjoismaiden välillä ja että ensi vuoden alussa tullaan tekemään kartoitusta sen suhteen, kuinka paljon potilaat ovat rajojen yli liikkuneet. Eli varsin ympäripyöreää ilman konkreettista vastausta.

Perussuomalaisilla on Pohjoismaiden neuvostossa tanskalaisen Dansk Folkepartin kanssa yhteinen poliittinen Vapaa Pohjola -niminen ryhmä. Siellä esiin tuli aborttiturismi Tanskan ja Ruotsin välillä. Tanskassa abortin raja on 12 viikkoa. 14 viikolla ultrassa voi todeta lapsen sukupuolen. Nyt on todettu useita tapauksia, joissa lapsen sukupuoleksi on havaittu tyttö ja tämä vaihtoehto ei ole ollut mieleinen tietyissä uskontoryhmissä. Niinpä nämä naiset enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti matkustavat Ruotsiin, jossa abortin voi saada vielä viikolla 18.

Lisää pohdintojani EU:n potilasdirektiivistä voi lukea tänään ilmestyneestä Perussuomalainen-lehdestä, jossa kolumnini aiheesta on julkaistu. Odotan edelleen myös ministerin vastausta kirjalliseen kysymykseeni.

Vastauksia muihin kysymyksiin

Tällä viikolla sain vastaukset kahteen muuhun kirjalliseen kysymykseeni. Toinen koski sterilisaation alaikärajan laskua 30 vuodesta 25 vuoteen. Tätä on ajanut ainakin Vapaaehtoisesti lapsettomat ry ja muissa Pohjoismaissa sterilisaation alaikäraja on 25 vuotta. Ministeri Guzenina-Richardson kuitenkin totesi vastauksessaan, että steriloimislain muuttamista ei tällä hetkellä pidetä ajankohtaisena. Vastausta ministeri perusteli sillä, että steriloiminen on monin tavoin poikkeuksellinen terveydenhuollon toimenpide ja sen luonne henkilön omaan toiveeseen perustuvana, lopullisena ja pysyvään lapsettomuuteen johtavana toimenpiteenä puoltaa suhteellisen korkean ikärajan asettamista steriloinnin edellytykseksi.

Toinen saamani vastaus koski Kyproksen rahanpesuselvitystä. Tiedustelin valtiovarainministeriltä, että joko on tiedossa selvityksen tekevä taho ja kuinka perusteellisesti tutkimus aiotaan toteuttaa sekä aikooko Suomen hallitus tyytyä vain pintapuoliseen tutkimukseen. Vastaus oli, että pintapuoliseen tutkimukseen ei aiota tyytyä ja koska selvityksen suorittavaa tahoa ei ole vielä päätetty, tutkimuksen sisältöä tai laatua ei pystytä vielä tarkasti arvioimaan. Kaikki tämä on kuitenkin jo liian myöhäistä, sillä tukipaketti Kyprokselle on jo myönnetty ja EU sekä Suomen hallitus on osoittanut hyväksyvänsä jopa rahanpesun pelastaakseen euron.

Kyprokseen liittyviä kysymyksiä pääsemme onneksi esittämään ensi viikolla vielä lisää kun hallitus keskiviikkona vastaa välikysymykseemme.

Lauantaina 13.4.2013 olen Lahden torilla Päijät-Hämeen Perusnaisten teltalla tapaamassa kansalaisia klo 10–12. Nähdään!

Mukana jättämässä välikysymystä

Perussuomalaiset jättivät tänään perjantaina välikysymyksen Kyproksen tukipaketista. Sain kunnian olla mukana jättämässä  kysymystä virallisessa tilaisuudessa keskuskansliassa ja osallistua sen jälkeen järjestettävään tiedotustilaisuuteen medialle. Välikysymys oli tällä kertaa pelkästään Perussuomalaisten eduskuntaryhmän. Kaikki välikysymykset mukaan luettuna, tämä oli jo 13 eduskunnassa tällä vaalikaudella jätetty välikysymys. Opposition järeintä asetta oli kuitenkin taas käytettävä, sillä Kyproksen tukipaketista on päästävä keskustelemaan suuressa salissa. Liian moni asia tässä koko tukemisprosessissa on jäänyt avoimeksi ja hallituksen toiminta monilta osin ihmetyttää, joten on todellakin aiheellista äänestää hallituksen luottamuksesta.

Välikysymyksessämme kysymme muun muassa sitä, miten Suomen hallitus saattoi hyväksyä ensimmäisen tukipakettisopimuksen, jossa myös alle 100 000 euron talletuksia olisi leikattu 6,75 prosenttia. Tämä oli melko härski teko, joka pelästytti piensäästäjät kaikkialla Euroopassa. Suomalaisiakin varmasti kiinnostaa, ollaanko euron pelastamiseksi jatkossa valmiita tekemään mitä tahansa ja onko tämä mahdollinen toimintatapa myös myöhemmin, kun pitää keksiä uusia rahoituskeinoja? Tämä todistaa vain, ettei EU ja Suomen hallitus todella välitä Euroopan kansalaisista vaan ainoa pyrkimys on parantaa euron ja EU:n poliittista uskottavuutta.

Kyproksen parlamentti ei tietenkään ensimmäistä versiota  hyväksynyt ja toteutuneessa sopimuksessa vain yli 100 000 euron talletuksista leikataan. Tällä tavalla ei kuitenkaan täysin toteudu se Urpilaisen niin suuresti hehkuttama sijoittajan vastuu, joten lisäselvitystä kaipaamme hallitukselta tästäkin.

Kyproksen kriisi kärjistyi viime kuun lopussa, maan pankit olivat päiväkausia kiinni, sillä pääomapako haluttiin ehkäistä. Pientallettajat eli tavalliset Kyproksen kansalaiset jonottivat muutaman sadan euron nostoja automaateilta, jos niissä riitti rahaa ja samaan aikaan suursijoittajien oli mahdollista nostaa sijoituksiaan pankkien haarakonttoreista Kyproksen ulkopuolella. Jälleen härskiä toimintaa, josta ei tiedotettu.

Pankeista on ilmeisesti poistunut jopa satoja miljoonia euroja päivittäin. Tarkkoja lukuja ei tiedetä. Mitä on jäljellä niistä talletuksista, joista oli tarkoitus leikata?

Kyproksen tukipaketissa on myös iso moraalinen ongelma. Tukemalla Kyprosta, EU osoittaa hyväksyvänsä rahanpesun. Paljon puhuttu pankkien rahanpesuselvitys ei ole valmistunut, sitä ei ole edes aloitettu, eikä sen tekijää edes ole varmistettu. Silti tukipaketti ollaan valmiita myöntämään. EU ja samalla Suomen hallitus antavat signaalin, että nykyään tuetaan siis jo rikollistakin toimintaa.

Vahva veikkaukseni on, ettei tämä jää tähän, vaan Kypros tulee Kreikan tavoin tarvitsemaan vielä lisää rahaa. Kuinka pitkään tätä tuloksetonta tukipakettipolitiikkaa ollaan valmiita jatkamaan? Hallitus vastaa välikysymykseemme 15 päivän kuluessa ja tällä kertaa toivomme todella saavamme hallitukselta myös vastauksia ja selkeitä sellaisia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viikon muita tapahtumia

Keskiviikko aamupäivä vilahti Lahden torilla markkinoilla. Aurinko paistoi ja ihmisiä oli todella paljon Persuteltalla. Tuli taas paljon ajatuksia ja viestejä eteenpäin vietäviksi. Oli todella kiva aamupäivä ja toivottavasti näitä torikeikkoja tulee kevään edetessä vielä lisää.

Jätin tällä viikolla myös kirjallisen kysymyksen siitä, miksei eduskunnan kyselytuntia lähetetä suorana lähetyksenä radiosta, vaan ainoastaan televisiosta. Sain aiheesta huolestuneen kansalaispuhelun ja päätin selvittää asiaa ministeriltä. Ylen toimintaperiaatteiden mukaan yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Monelle kansalaiselle suullisen kyselytunnin katsominen kuuluu viikoittaiseen ohjelmaan. Suomessa on kuitenkin myös ihmisiä, jotka eivät omista televisiota tai eivät jostain syystä pysty suoraa tv-lähetystä katsomaan. Vaikka Yle Areena tarjoaakin mahdollisuuden katsoa tv-lähetyksen jälkikäteen, ei se korvaa suoraa lähetystä.

Radiosta kyselytunti on kuultavissa vain koosteena seuraavana päivänä. Se ei ole poliittisen avoimuuden kannalta riittävää. Mielenkiintoista on kuulla, mitä mieltä asiasta ministeri on ja pystyykö hallitus ylipäätään tähän asiaan vaikuttamaan.

Ensi viikolla Pohjoismaiden neuvosto kokoontuu vuoden 2013 teemaistuntoonsa. Olen valmistellut pohjoismaiden yhteistyöministerien kyselytunnille kysymyksen koskien EU:n potilasdirektiiviä ja sen mahdollisia vaikutuksia pohjoismaisiin rajaesteisiin. Ennakkotietojen mukaan näyttäisi siltä, että pääsen esittämään kysymyksen. En ole saanut tänä vuonna suunvuoroa Suomen eduskunnan kyselytunnilla, saas nähdä saanko sen Ruotsin Rikdsdagenissa!?