27. maaliskuuta 2013

Kirjallisia kysymyksiä istuntovapaalla

Kuluva viikko oli eduskunnassa istuntovapaata eli täysistuntoja ja valiokuntien kokouksia ei järjestetty.

Istuntovapaan aikana kansanedustaja voi kuitenkin tehdä erilaisia valtiopäivätoimia ja itse jätin viikon aikana kaksi kirjallista kysymystä. Toinen on jo pitkään mielessä ollut kysymys siitä, miten hallitus aikoo lisätä korruption ja harmaan talouden tutkimisen resursseja muiden Pohjoismaiden tasolle ja kehittää viranomaisyhteistyötä sekä valvontamekanismeja näiden asioiden hyväksi. Sillä vaikka kansainvälisten tilastojen mukaan Suomessa esiintyy korruptiota erittäin vähän, on sitä tutkijoiden mukaan kuitenkin olemassa.

Asiantuntijoiden mukaan meiltä puuttuu riittävät valvontamekanismit korruption ja harmaan talouden havaitsemiseksi eikä korruptiota osata esimerkiksi kunnissa tunnistaa tai siitä ilmoittaa. Tehokkaimmin suomalaista korruptiota on tuntunut viime aikoina valvovan ainoastaan media. Korruption tutkimisen ja paljastamisen resurssit ovatkin Suomessa muihin Pohjoismaihin verrattuna hyvin vähäiset.

Korruption parissa täysipäiväisesti työskentelee Suomen keskusrikospoliisissa ilmeisesti ainoastaan kaksi henkilöä, joiden vastuulla on varsinaisen tutkinnan lisäksi myös muiden viranomaistahojen koulutus. Myös verohallinnossa Suomen resurssit ovat ainakin veroparatiisien tutkinnassa muihin pohjoismaihin verrattuna äärimmäisen vähäiset. Ruotsissa veroparatiisien kimpussa työskentelee 200 henkilöä, Tanskassa 100, Norjassa 80 ja Suomessa vain 10–20 henkilöä. Olisikohan näille asioille aika tehdä jotain jos hallitus aikoo saavuttaa yhden kautensa kärkitavoitteista, nimittäin harmaan talouden kitkemisen?

Toinen kirjallinen kysymykseni koski EU:n potilasdirektiiviä, jonka toimeenpanoa Suomessa parhaillaan valmistellaan. Direktiivin pääasiallinen sisältö on, että potilas voi hakeutua hoitoon mihin tahansa EU-alueella ja on aina oikeutettu sosiaalivakuutusjärjestelmästä samaan korvaukseen kuin jos hoito olisi annettu kotimaassa. Potilasdirektiivi on hyvä esimerkki EU-sääntelystä, jolla on merkittäviä välillisiä vaikutuksia kotimaiseen järjestelmäämme. Tuntuu vain, että hallitus on sulkenut silmänsä sen vaikutuksilta ja pitää direktiiviä pimennossa esimerkiksi kunnilta, sillä sitä ei ole otettu avoimesti mukaan käynnissä olevaan SOTE-uudistukseen.

Asiantuntijoiden mukaan direktiivi tulee kuitenkin merkittävästi muuttamaan voimassaolevia järjestelmiämme ja lisäämään kustannuksia. Kaikesta tästä on kuitenkin vielä hyvin vähän faktatietoa saatavilla. Toivottavasti ministeri pystyy vastauksessaan kertomaan miten hallitus on potilaiden liikkuvuuteen tai mahdollisesti kasvaviin hoitojonoihin varautunut sekä miten se varmistaa, että kunnat selviytyvät taloudellisesti direktiivin tuomista muutoksista.
 
Hyvää pääsiäistä kaikille!

22. maaliskuuta 2013

Vauhdikas viikko jälleen takana

Täysistunnoissa oli tällä viikolla esillä taas merkittäviä asioita, kuten Perussuomalaisten ja Keskustan välikysymys kohtuuhintaisen asumisen turvaamisesta ja PORA III eli poliisitoiminnan rakenneuudistukseen liittyvä esitys liikkuvan poliisin lakkauttamisesta. Lisäksi kyselytunnilla päästiin kyselemään hallituksen tuoreista budjettilinjauksista. Perjantaina eduskuntaryhmämme sai terveisiä Brysselistä kun oma MEP:imme Sampo Terho oli käymässä. Keskustelua syntyi muun muassa parlamentin hylkäämästä rahoituskehysneuvottelutuloksesta ja EU:n rautatiepaketista. Paketin myötä Eu haluaa avata rautatieliikennettä kilpailulle. Pahimmassa tapauksessa tulevaisuudessa ajetaan vain kannattavia reittejä ja tappiolliset linjat lakkaavat, tai sitten ne ajetaan valtion tuella. Yhteistyö MEP:in ja eduskuntaryhmän välillä on tosi tärkeää, ja siksi nämä tapaamiset ovatkin aina varsin hyödyllisiä. EU:ssa tapahtuu jatkuvasti paljon Suomeen vaikuttavia asioita.

Torstaina osallistuin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan järjestämään avoimeen asiantuntijakuulemistilaisuuteen EU:n potilasdirektiivin toimeenpanosta: ensi vuoden alusta lähtien potilas voi halutessaan hakeutua hoitoon missä tahansa EU-maassa. Lakimuutoksen vaikutuksista ja kustannuksista on kuitenkin vielä hyvin vähän tietoa ja tähän aionkin paneutua vielä syvällisemmin. Tämä on todella iso ja merkittävä juttu, valitettavasti Suomen hallitus tuntuu sulkeneen silmänsä sen mahdollisilta vaikutuksilta eikä ole ottanut sitä mukaan laajaan SOTE-uudistukseen.

Torstaina Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenet oli kutsuttu Mäntyniemeen Tasavallan presidentti Sauli Niinistön vieraaksi. Tapaamisessa keskusteltiin muun muassa seuraavassa pohjoismaiden neuvoston täysistunnossakin aiheena olevasta Pohjoismaisesta yhteistyöstä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.

Liikkuvaa poliisia ei pitäisi lakkauttaa

Torstaina käytiin salissa pitkälle iltaan keskustelua hallituksen esityksestä, jossa ehdotetaan liikkuvan poliisiin lakkauttamista. Perussuomalaiset ovat alusta asti vastustaneet tätä esitettyä uudistusta, sillä se heikentää merkittävästi liikenneturvallisuutta, vaikeuttaa harmaan talouden torjuntaa ja lisäksi vaikuttaa kansalaisten yleiseen turvallisuuden tunteeseen.

Käytännössä juuri liikennevalvonta muodostaa merkittävimmän osan liikkuvan poliisin tehtäväkentästä ja siksi onkin syytä epäillä, että yksikön lopettaminen tulee heikentämään liikenneturvallisuutta merkittävästi.  Myös raskaan liikenteen valvonta ja harmaan talouden torjunta on ollut liikkuvan poliisin heiniä. Nykyisilläkään resursseilla harmaata taloutta ei ole kuljetusalalta ja liikenteestä pystytty juuri kitkemään, joten ihmetyttää, kuinka se voisi onnistua vielä kevenevin resurssein?  Vaikka hallitus väittää, etteivät kenttätoiminnan resurssit pienene tai liikenneturvallisuus heikkene, on liikkuvan poliisin sulauttamisella paikallispoliisiin kuitenkin seurauksensa. Resurssien puutteessa edes selviä tapauksia ei ehditä tutkita. Tämä on omiaan viemään poliisin uskottavuutta. Jo nyt poliisipartioiden määrät ovat pienentyneet, joten ihmiset joutuvat odottamaan poliisin saapumista yhä kauemmin. On selvää, että paikallispoliisissa muut henkeen ja omaisuuteen liittyvät hälytystehtävät ajavat liikennevalvonnan ohi, ja näin pitääkin olla, mutta juuri siksi liikenteen valvonnalle on oltava oma erikoisyksikkönsä. Toivottavasti valiokuntakäsittelyssä lakiin tulisi vielä kriittisten asiantuntijalausuntojen siivittämänä järkeviä muutoksia.

Kirjallinen kysymys on kansanedustajalle hyödyllinen tapa tiedustella hallituksen kantaa

Kansanedustajan työssä on tärkeää kuunnella myös kentän ääntä. Sain kysymyksen kentältä ja päätin lähteä selvittelemään, mikä on hallituksen kanta sterilisaation alaikärajan laskemiseen. Vapaaehtoisesti lapsettomat ry:n adressin tarkoituksena olisi saada tätä ikärajaa laskettua. Tällä hetkellä sterilisaation alaikäraja Suomessa on 30 vuotta, mikä on korkein itsemääräämisoikeutta rajoittava kotimainen alaikäraja. Vapaaehtoisesti lapsettomat ry pitää ikärajaa kohtuuttoman korkeana muihin oikeuksiin verrattuna. Esimerkiksi biologiselle vanhemmuudelle ei ole alaikärajaa ja perheen ulkopuolisen adoption ikäraja on 25 vuotta. Myöskään abortille ei ole alaikärajaa. Jokainen voi siis raskaana ollessaan päättää, että ei halua jatkaa raskautta, mutta ei voi halutessaan pysyvästi ennaltaehkäistä raskaaksi tulemistaan milloin tahansa täysi-ikäisenä. Muissa Pohjoismaissa sterilisaation ikäraja on jo 25 vuotta. 

Tekemässäni kirjallisessa kysymyksessä pyysin hallitukselta vastausta siihen, aikooko se laskea sterilisaation alaikärajaa Suomessa 25 vuoteen, kuten se muissa Pohjoismaissa tällä hetkellä on, ja pitäisikö steriloimislakia hallituksen mielestä muilla keinoin muuttaa, jotta ihmiset olisivat sen edessä tasavertaisessa asemassa. Mielenkiinnolla odotan, mitä ministeri vastaa.

Tällä viikolla sain vastauksen hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselta esittämääni kirjalliseen kysymykseen nuorisovaltuustojen asemasta kunnissa. Kysyin ministeriltä miten nuorten vaikutusmahdollisuuksia aiotaan parantaa ja tullaanko nuorisovaltuustojen asema kirjaamaan uuteen kuntarakennelakiin. Vastauksessaan ministeri ei luvannut nuorisovaltuustoille lakikirjausta, mutta totesi, että kuntalain uudistamisen eräs keskeinen tavoite on, että tuleva lainsäädäntö voisi taata nykyistä yhdenvertaisemmat osallistumismahdollisuudet eri kunnissa asuville kuntalaisille ja myös nuorille. Lain uudistamisen yhteydessä on ministerin mukaan tarkoitus tarkastella laajasti keinoja ja tehdä ehdotukset sellaisista lainsäädäntömuutoksista, jolla osallistumista ja vaikuttamista voidaan nuortenkin osalta edistää.

Välikysymyksen seurauksena on aina äänestys hallituksen luottamuksesta

Keskiviikkona eduskunnassa keskusteltiin Perussuomalaisten ja Keskustan välikysymyksestä kohtuuhintaisen asumisen turvaamisesta.

Välikysymyksestä äänestettiin perjantain täysistunnossa. Hallitus sai luottamuslauseen äänin: 103-61

Kyproksen tilanne on edelleen auki

Perussuomalaiset päättivät tällä viikolla jättää pääsiäisen jälkeen välikysymyksen Kyproksen tukipaketista. Kyproksen hallitus käsittelee asiaa viikonloppuna. Mahdollisesti myös euroryhmän on kokoonnuttava viikonloppuna käsittelemään Kyproksen hallituksen ehdotuksia. Näissä tunnelmissa myös suuri valiokunta on jälleen ”hälytysvalmiudessa”.

15. maaliskuuta 2013

Euroopassa tapahtuu

Tällä viikolla Euroopassa tapahtui paljon. Keskiviikkona EU-parlamentti hylkäsi jäsenmaiden neuvotteleman sopimuksen monivuotisista rahoituskehyksistä. Torstaina ja perjantaina EU-huippukokous paneutuivat talouspolitiikkaan ja kasvuun. Lisäksi euroryhmä kutsuttiin ylimääräiseen kokoukseen perjantaina koskien Kyproksen tukipakettia. Torstaisella kyselytunnilla eduskunnassakin Kyproksen tukipaketti tuli jälleen esille – tosin en taaskaan saanut puhemies Heinäluomalta puheenvuoroa!

Perjantaiaamu eduskunnassa alkoi  kello 7 ylimääräisellä suuren valiokunnan kokouksella, jossa kuultavana oli valtiovarainministeri Urpilainen ennen kun hän matkusti ylimääräiseen euroryhmän kokoukseen Kyproksen tukipaketista. Urpilainen lähti euroryhmän kokoukseen melko vaillinaisin tiedoin, kuten hän kyselytunnilla totesi. Kyproksen pankeille tehtävä rahanpesuselvitys ei ole valmistunut eikä faktaa ole edes siitä, minkälaisella summalla Kyprosta pitäisi tukea. Alkuperäinen pyyntö on ollut 17 miljardia ja suhteessa hakevan maan bruttokansantuotteeseen se on suurin koskaan myönnetyistä. Kyproksen bkt on n. 17 mrd €.

Koska puheenvuoron saaminen suullisella kyselytunnilla tuntuu olevan  hankalaa –ellei mahdotonta- päätin tehdä Kyproksen tukipaketista ja pankeille tehtävästä rahanpesuselvityksestä myös kirjallisen kysymyksen ministerille. Koska asiantuntijoiden mukaan Kyproksen bruttokansantuotteesta lähes 25 % muodostuu pankkitoiminnasta ja 15 % siihen liittyvistä palveluista, vaatii tuon sektorin perkaaminen todella syvälliset tutkimukset – jos  lähes 40 % Kyproksen bkt:stä liittyy pankkialaan, jossa epäillään olevan rahanpesua. Epäselvyyttä on ollut siitä, milloin tuo tutkimus valmistuu. Viime viikolla Brysselissä kuulimme, että siihen voi mennä jopa kuukausia, mutta Taloussanomat uutisoi keskiviikkona, että selvitys valmistuisi jo maaliskuun loppuun mennessä. Herää kysymys, millainen suhaus saatiin kahdessa viikossa aikaan?

Kirjallisessa kysymyksessäni tiedustelin hallitukselta, mikä on tuo ulkopuolinen taho, joka tekee selvityksen Kyproksen pankkien rahanpesuepäilyistä, kauanko selvityksen valmistuminen kestää, kuinka perusteellinen tutkimus tehdään ja aikooko Suomen hallitus tyytyä pintapuolisen tutkimuksen tuloksiin? Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että euroryhmä runttaa päätöstä Kyproksen tukipaketista kasaan joka tapauksessa ennen tuon selvityksen valmistumista.

Neuvottelut rahoituskehyksistä jatkuu

Toinen tämän viikon merkittävä EU-uutinen oli, että jäsenmaiden keskenään sopima ehdotus EU:n monivuotisiksi rahoituskehyksiksi hylättiin EU-parlamentissa – hylkäys oli tosin odotettu, vaikka siitä ei julkisuudessa paljoa ole puhetta ollutkaan. Parlamentilla on nyt ensimmäistä kertaa Lissabonin sopimuksen myötä päätösvalta asiassa komission ja jäsenmaiden lisäksi.  Luonnollisesti se haluaa valtaansa myös käyttää. Parlamentti on jo pitkään korostanut olevansa eri mieltä komission ja jäsenmaiden aikeista supistaa EU-budjettia.

Nyt parlamentti hyväksyi kehyksen kokonaissumman, mutta vaatii lisäneuvotteluja esimerkiksi koskien maksamattomia laskuja ja kehyksien tarkistuslauseketta. Parlamentti vaatii, että vuosien 2012 ja 2013 maksamattomat laskut maksetaan rahoituskehyksen ulkopuolelta ennen uuden kehyskauden alkua. Maksamattomat laskut ovat alibudjetoinnin seurauksena kasautuneet ja useilta hankkeilta kuten esimerkiksi ERASMUS opiskelijavaihto-ohjelmalta on loppunut rahat kesken hankekauden. Vuodelta 2012 maksamattomia laskuja on 16,2 miljardin euron edestä.
 
EU vaatii jäsenmailtaan tiukkaa talouskuria ja julkisen velan määrää tarkkaillaan mukamas hyvinkin tarkasti. Samaan aikaan EU itse toimii kuin kriisimaa eli elää yli varojensa ja velkaantuu koko ajan lisää.

Parlamentti vaatii kehyksiin myös joustavuutta, jolla käytännössä tarkoitetaan sitä, että kehykset voitaisiin kauden puolivälissä avata uudelleen ja rahaa voitaisiin lisätä, mikäli taloustilanne antaa myöten. Vaikka varoja ei tuolloin lisättäisikään, niin ainakin niitä voitaisiin siirrellä eri alueilta niille, jotka vaativat lisärahoitusta. Suomelle kehysten avaaminen tarkoittaisi todennäköisesti lisämaksuja tai joidenkin tukien menetyksiä. Erityisen merkityksellistä tässä  puolivälissä avaamisessa on se, että sitä ennen käydään uudet Europarlamenttivaalit, joten meillä suomalaisilla on vielä mahdollisuus vaikuttaa, ketkä ovat ne mepit, jotka kukkaron nyörejä pyörittää.

Parlamentti on ihan oikeassa siinä, kun se vaatii unionilta tarkempaa taloudenpitoa ja maksamatta jääneiden sitoumusten maksamista. Näidenhän pitäisi olla ihan perusasioita. EU:ssa niin ei kuitenkaan näytä olevan, vaan taloudenpito on selvästi löyhempää kuin monissa jäsenmaissa. Ihmetyttää tosiaan, miten suomalaisetkin ovat valmiita hyväksymään sen, ettei EU ole 18 vuoteen saanut puhtaita papereita tilintarkastuksessa? Mitä jos Suomen valtiokaan ei saisi, vaan joka vuosi viisi miljardia käytettäisiin johonkin, mitä ei ihan täysin pystytä selvittämään, olisiko sekin hyväksyttävää? Tuskinpa.

EU:n rahahuolet eivät hoidu sillä, että lisää rahaa vedetään nettomaksajamaiden selkänahasta. Myös parlamentin itsensä pitäisi olla valmis tiukempaan linjaan ja valvotumpaan rahankäyttöön.

Näiden asioiden lisäksi olen iltaisin opiskellut Metsästäjä-tutkintoa. Siinä sitä on tullut uutta asiaa sisäistettäväksi.

Viikonloppu meneekin sitten Perussuomalaisessa seminaarissa ja kokouksissa.

8. maaliskuuta 2013

EU ja Kypros hallitsivat viikkoa

Maanantaina ja tiistaina osallistuin suuren valiokunnan matkalle Brysseliin. Tapasimme mm. Suomen pysyvän Eu-edustuston erityisasiantuntijoita, europarlamentaarikoita, sekä Euroopan parlamentin ja komission virkamiehiä. Olli Rehnillä oli lyhyesti aikaa kommentoida Ecofinin päättynyttä kokousta. Tapasimme myös EU-suurlähettiläs Jan Storen sekä suomalaisia Brysselin-kirjeenvaihtajia mm. Ylestä, STT:ltä sekä eri lehdistä.

Saimme jälleen paljon informaatiota, mutta ilmaan jäi edelleen myös monia kysymyksiä, joihin ei vastauksia tunnu löytyvän. Ei ihme, että unionin taloudenpidossa on vuosittain häikkää ja rahoja katoaa ties minne. Välillä tuntuu, ettei kukaan tiedä mihin johonkin tiettyyn tukivälineeseen suunnattuja rahoja käytetään tai millä perusteella jäsenmaat voivat niitä hakea. Paljon puhutaan myös erilaisista rahastoista, joita pitäisi perustaa varsinaisen rahoituskehyksen ulkopuolelle. Kukakohan nämä rahastot sitten rahoittaa…

Tutustuimme rahoituskehysten tilanteeseen parlamentin budjettivaliokunnan eri ryhmien jäsenten kanssa. Viesti parlamentista oli selkeä: jäsenmaiden päämiesten sopimaa rahoituskehystä ei sellaisenaan tulla parlamentissa hyväksymään, vaan muutoksia on tehtävä. Parlamentti vaatii sopimukseen mukaan myös pakollisen ja kattavan tarkistuslausekkeen, jonka myötä kehyksen tasoa voidaan kehyskauden aikana tarkastella uudelleen. EU on myöntänyt tukea hankkeille, jotka nyt ovat päättymässä ja niihin luvatut rahat pitäisi löytyä jostain. Eu on elänyt yli varojensa. Euroopan parlamentti haluaa komission esittävän lisäbudjettiluonnoksen, jolla vuoden 2012 maksuvaatimukset katettaisiin. 18 vuoteen EU ei ole saanut tilintarkastuksessa puhtaita papereita ja nytkin miljardeja on kateissa ja miljardien edestä laskuja on maksamatta. Oi millaista taloudenpitoa! Euroopan parlamentti äänestää rahoituskehyksistä täysistunnossaan keskiviikkona 13.3.2013.

Joten se siitä pienennetystä EU-budjetista. Suomelle sovittu rahoituskehys ei ollut tällaisenaankaan hyvä tulos. Tulevaisuudessa maksamme enemmän ja saamme vähemmän. Millä tasolla tämä on hyvä saavutus?

Samaan aikaan alkuviikosta euroryhmä pohti Kyprokselle myönnettävää tukipakettia. Alustava lupaus tuesta on jo annettu ja varsinainen päätös tulee tämän kuun aikana. Vaikka Kypros on suostunut selvitykseen pankkiensa rahanpesuepäilyistä, tuo selvitys tuskin ehtii valmistua ennen tukipäätöstä. Tai ainakin se tulee olemaan pintapuolinen raapaisu. Asiantuntijoiden mukaan Kyproksen bruttokansantuotteesta jopa 25 % muodostuu pankkitoiminnasta ja 15 % siihen liittyvistä palveluista. Eli Kyproksen bkt:sta jopa 40 % liittyisi pankkialaan, jossa epäillään olevan rahanpesua. Eli pankkien toiminta ulottuu syvälle yhteiskunnan syövereihin, joten tutkimuksen pitäisi olla laajauloitteinen.

Noh, ei kai tuolla tutkimuksella lopulta merkitystä olisikaan, Urpilainenhan myönsi, että tukipaketti annetaan joka tapauksessa. Nyt EU aikoo siis rahoittaa jo rikollistakin toimintaa ja hyväksyy rahanpesun jäsenvaltioissaan? Hmmph… Toivottavaa onkin, että tämä Kyproksen tukipaketti-asia tulee eduskunnan päätettäväksi täysistuntoon. Jos hallitus ei sitä tuo, niin perussuomalaiset voivat tuoda – vaikkapa välikysymyksen merkeissä.

Keskiviikkona eduskunnassa hyväksyttiin vaalipiiriuudistus. Nykyiset Kymen vaalipiiri ja Etelä-Savon vaalipiiri yhdistettäisiin uudeksi Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi sekä Pohjois-Savon vaalipiiri ja Pohjois-Karjalan vaalipiiri uudeksi Savo-Karjalan vaalipiiriksi. Äänestystä voisi kuvailla melko tiukaksi, sillä poissa oli 53 kansanedustajaa ja uusi vaalipiirijako hyväksyttiin äänestyksen jälkeen luvuin 83–63.

Poissaolollahan hallituspuolueiden edustajat tunnetusti välttelevät ryhmäkurin luomaa vastuuta. Selvää on, että vastustajia tälle uudistukselle löytyi nimittäin myös muista kuin Keskustan ja Perussuomalaisten eduskuntaryhmistä. Ainakin SDP:n Rajamäki vain istui paikoillaan ja jätti äänestämättä…

Torstaina suullisella kyselytunnilla otettiin esille jälleen tuo Kypros. Opposition pääkysymyksen aiheena oli tukipaketti ja Kyproksen pankkeihin kohdistuvat rahanpesuepäilyt. Kokoomuksestakin on kuulunut soraääniä tähän asiaan, kun ainakin Ben Zyskowicz ja Lasse Männistö ovat ilmaisseet kantansa olevan, että Kyprokselle ei pitäisi tuota tukipakettia myöntää.

Suureksi pettymyksekseni en taaskaan saanut puheenvuoroa, vaikka puheenvuorojaon pitäisi kuulemma perustua valiokuntapaikkoihin. Olisin kysynyt valtiovarainministeri Urpilaiselta, että hyväksyykö EU sittenkin rahanpesun ja miksi se ei noudata omia uunituoreita säädöksiään. EU:n Komissio nimittäin hyväksyi 5.2.2013 kaksi ehdotusta, joilla lujitetaan rahanpesun torjuntaan ja varainsiirtoihin sovellettavia EU:n sääntöjä.

Sisämarkkinoista vastaavan komissaari Barnierin mukaan unionin tavoitteena on olla mukana kansainvälisissä toimissa, joissa torjutaan rahanpesua. EU:n sisäasioista vastaavan komissaari Malmströmin mukaan on varmistettava, ettei järjestäytynyt rikollisuus pysty pesemään varojaan pankkijärjestelmän avulla.

Perjantaiaamuni alkoi ranskan kielen opiskelulla ja sieltä riensin lakivaliokunnan kokoukseen. Käsittelyssä oli Kouvolan hovioikeuden siirto Kuopioon, johon jätimme vastalauseen.

Perjantain täysistunnossa oppositio jätti myös yhteisen välikysymyksen kohtuuhintaisen asumisen turvaamisesta. Hallituksen asuntopolitiikka on epäonnistunut eikä hallitusohjelman kirjauksia ja lupauksia ole pystytty täyttämään. Hyvä, että tästäkin asiasta päästään keskustelemaan. Toivottavasti koko opposition tällä välikysymyksellä luoma paine vaikuttaa myös hallituksen kehysriihen tuloksiin asuntopolitiikan osalta. Loppuiltapäivä meni suuren valiokunnan kokouksessa jossa kuultavina olivat ministerit Tuomioja, Stubb sekä Kyllönen. Perjantai oli melkoinen vastalauseiden päivä, ei kahta ilman kolmatta. Jätimme myös suuressa valiokunnassa vastalauseen: Suuri valiokunta päätti hallituspuolueiden äänin 14-9 yhtyä hallituksen kantaan koskien pankkien suoraa pääomittamista EVM:n kautta. Perussuomalaiset jättivät siis tästä vastalauseen, koska  Euroopan vakausmekanismin sopimuksen mukaan siitä ei voi pääomittaa pankkeja suoraan.

Viikonloppuna tiedossa on yksi vuoden kohokohdista: 88. Salpausselän kisat Lahdessa. Ensimmäiset kisat järjestettiin jo vuonna 1923. Itselläni käyntejä on kertynyt jo useita kymmeniä. Lapsena kisoissa saatu kuuma Viri-kaakao oli parasta, mitä tiesin.

 

1. maaliskuuta 2013

Antoisa työviikko

Tiistaina vierailin Yle Puheen politiikkaradiossa päivän kansanedustajana. Vaalikauden aikana jokainen kansanedustaja kutsutaan puoli tuntia kestävään haastatteluun, jossa käydään läpi poliittisia teemoja sekä hieman myös henkilöhistoriaa. Kokemus oli pienestä jännityksestä huolimatta hyvä. Oli mielenkiintoista päästä käymään Ylen Isossa pajassa ja radiostudiossa, kun en ole sinne järjestettyihin vierailuihin ehtinyt mukaan. Haastatteluni on kuunneltavissa politiikkaradion sivuilta.

Keskiviikkona suuri valiokunta järjesti yhteistyössä hallintovaliokunnan kanssa jäsenilleen seminaarin aiheesta EU:n ja Venäjän välinen mahdollinen viisumivapaus. Kaksituntisessa seminaarissa tuli esille paljon mielenkiintoista asiaa. On huomattava, että kyseessä ei ole vain Suomen ja Venäjän välinen sopimus, vaan se on EU:n ja Venäjän välinen sopimus.

EU:n ja Venäjän mahdollinen viisumivapaus on EU-komission agendalla. Komissio laatinee asiasta kokonaisarvion ehkä jo tänä syksynä ja myös vaikuttavuusarvio tehtäneen samalla. Analyysin mukaan tehdään päätökset jatkosta ja tarvitaanko uusia arviointikierroksia puolin ja toisin. Asia on tärkeä ja vaatii todellakin Suomen näkemyksiä asiaan. Nyt on jo 12 miljoonaa rajanylitystä, joten tarvitaan toimivat järjestelmät rajan molemmin puolin. Tämä ei ole helppo yhtälö, varsinkin kun viisumivapauden suurimmat vaikutukset kohdistuvat sisäasiainministeriön alaisiin viranomaisiin ja kyseinen ala on yksi tämän hallituksen säästökohteista…

Torstaina eduskunnassa puhutti luonnollisesti hallituksen puolivälitarkastelu, jonka tulokset jäivät kyllä valitettavasti todella laimeiksi. Media on meiltä opposition kansanedustajilta jo moneen otteeseen tiedustellut, mistä olisimme valmiita leikkaamaan. Olen omissa vastauksissani aina korostanut, että nyt pitäisi uskaltaa tutkailla niitä rahavirtoja, jotka suuntautuvat Suomen ulkopuolelle. Oman maan kansalaisten hyvinvoinnin pitäisi nyt olla etusijalla.

Hallitus ei leikkauskohteita tai veronkorotustarpeita kuitenkaan vieläkään osannut nimetä, vaan päätöksenteko siirrettiin jälleen eteenpäin kolmen viikon päähän kehysriiheen. Saadaankohan yhtenäistä linjaa aikaiseksi vielä tuolloinkaan?

Viikon aikana jätin eduskunnassa myös kirjallisen kysymyksen, joka koski kuntien nuorisovaltuustoja. Halusin tiedustella ministeriltä, onko hallituksella aikeita kirjata nuorisovaltuustojen asema lakiin. Nuorten omasta näkökulmasta tämä olisi tärkeää, sillä lakikirjauksella turvattaisiin nuorisovaltuustojen toiminnan jatkuvuus ja arvostus. Nuorisovaltuustojen kirjaaminen lakiin lisäisi nuorten tasavertaisia vaikutusmahdollisuuksia, kun jokaisessa kunnassa pääsisi valtuuston kautta vaikuttamaan. Nyt Suomen kunnissa toimii noin 200 nuorisovaltuustoa. Nuorisovaltuustoilla on tärkeä tehtävä nuorten äänenä kunnissa. Lisäksi ne ovat monille nuorille hyviä paikkoja oppia yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja yhteistyöstä. Tällaista toimintaa pitäisi ehdottomasti arvostaa ja tukea sen verran, että uuteen kuntarakennelakiin kirjattaisiin kunnissa toimivat nuorisovaltuustot. Meillä Hollolassakin voitaisiin yhteistyötä nuorten kanssa vielä kehittää. Päätämme valtuustossa kuitenkin useasta nuortenkin elämää hyvin läheltä koskettavasta asiasta.

Viikko huipentui perjantai iltapäivän suuren valiokunnan kokoukseen, jossa oli kuultavana ministereitä. Erityisen mielenkiintoista oli kuulla valtiovarainministeri Urpilaisen ajatuksia ensi viikon Euroryhmän kokouksesta, jossa käsitellään jälleen talouskriisimaiden tilanteita. Sisäministeri Räsänen kertoi  ennakkoasetelmista ensi viikolla pidettävän Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksesta, jossa käsitellään mm. Romanian ja Bulgarian liittymistä Schengen-alueeseen. Aihe on mielenkiintoinen, sillä kävin viime syksynä itse tapaamassa molemmissa maissa sekä poliitikkoja että kansalaisjärjestöjen edustajia. Täytyy sanoa, että molemmissa maissa mm. korruptoineisuus on syvällä päätöksenteon uumenissa ja ihmisoikeudet vielä lapsen kengissä. Euroopan Komissio seuraakin molempien maiden edistymistä oikeus- ja sisäasioissa erityisellä seuranta- eli CVM-mekanismilla.

Ensi viikon alussa matkustamme suuren valiokunnan jäsenten kanssa Brysseliin kuulemaan ajankohtaisia EU-asioita – ja niitähän riittää.