Miten Kreikan uudistukset todellisuudessa ovat edenneet?

Jätin tiistaina kaksi kirjallista kysymystä liittyen Kreikan haastavaan taloustilanteeseen ja maan talouden ja hallinnon uudistusprojekteihin.

Kreikan talouden tilasta ja sopeutusohjelman noudattamisesta tihkuu erilaisia tietoja eri lähteistä. On erittäin olennaista seurata sitä, miten talouden ja hallinnon uudistusprojektit Kreikassa todella etenevät vai etenevätkö ollenkaan. Kreikalle myönnettiin tämän viikon alussa neljäs lainaerä vaikka Ylen uutisten mukaan Euroopan keskuspankin, EU:n ja kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n muodostama troikka sanoo, että Kreikan talouden uudistusohjelma on oikeansuuntainen, mutta talousuudistukset etenevät liian hitaasti. Kreikka ei ole vähentänyt julkisen sektorin työpaikkoja eikä yksityistänyt valtionyhtiöitä niin nopeasti kuin EU on toivonut. Kreikan talouden tulevaisuudennäkymät ovat siis edelleen hyvin epävarmat.

Kysyin toisessa kysymyksessä hallitukselta, mikä on ollut Suomen rooli EU-komission vuonna 2011 perustamamassa Task Force for Greece -ohjelmassa, jonka tarkoituksena on tarjota asiantuntija-apua muista EU-jäsenmaista Kreikalle maan laajaa uudistustyötä varten. Tietoja Suomen osallistumisesta, kustannuksista tai saavutetuista tavoitteista on melko vaikea löytää.

Kreikan talousvaikeuksien yhtenä laukaisijanahan voidaan pitää väärenneltyjä tilastoja, sillä talouden tilastot olivat väärennettyjä silloin kuin maa liittyi euroon. Oikeilla tilastoilla maa ei olisi edes koskaan päässyt yhteisvaluuttaan. Kysymyksessäni tiedustelin, onko esimerkiksi taloustilastojen taso nyt luotettavampi, kun asiantuntija-apua on sillekin osa-alueelle ilmeisesti Suomesta tarjottu? Lisäksi kysyin, miten kreikkalaiset viranomaiset ovat suhtautuneet Task Force for Greece -ohjelmaan ja siinä työskentelevien ulkomaalaisten asiantuntijoiden tarjoamaan apuun?

Saksa on tarjonnut Kreikalle apua verohallinnossa, onkohan sen tila parantunut? Komissio on julkaissut neljä yleisluontoista raporttia ohjelman etenemisestä, mutta esimerkiksi Suomen ulkoministeriön sivuilta tietoa ohjelmasta, siihen osallistumisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta ei löydy. Toivottavasti ministerin vastauksella saan lisätietoja asiasta.

Toisella kysymykselläni haluan tietää lisää Kreikan julkisen hallinnon työntekijöiden vähentämisestä. Kreikan sopeutusohjelma määrää, että julkisen alan työntekijöitä pitää maassa vähentää. Ohjelman mukaan Kreikan on määrä laittaa 25 000 julkisen sektorin työntekijää työvoimareserviin. Puolet tuosta määrästä oli tarkoitus siirtää työvoimareserviin kesäkuun loppuun mennessä, mutta Kreikka ei ole pysynyt aikataulussa.

Kreikkalaisen Kathimerini-lehden mukaan nyt myönnetyn neljännen lainaerän neuvotteluja vaikeutti kysymys siitä, miten Kreikka siirtää tuon 12 500 julkisen sektorin työntekijäänsä työvoimareserviin odottamaan irtisanomista tai siirtoa uuteen työhön. Yhtenä ratkaisuna on, että Kreikka aikoo siirtää 4 000 kunnallista poliisia Kreikan valtion poliisin riveihin.

Onko tämä jälleen yksi esimerkki siitä, että mitään todellista parannusta ei tapahdu, vaan tilastoja kaunistellaan kiertoteitse? Taloussanomat kirjoitti 9.7.2013, että Kreikka siirtää 4 200 työntekijää niin kutsuttuun Liikkuvuus ja uudelleensijoitus -ohjelmaan. Nuo työntekijät ovat irtisanomisreservissä kahdeksan kuukautta, jonka aikana heidän tulee hyväksyä mikä tahansa muu heille tarjottu työ. Mitä tapahtuu tuon 8 kuukauden jälkeen? Onko kysymys vain määräaikaisista irtisanomisista ja tilastokikkailusta vai mikä on todellinen tilanne?

Nuorisotyöttömyys puhuttaa

Viime viikonlopun puoluekokous Joensuussa oli todella onnistunut. Järjestelyt toimivat moitteettomasti ja oli ihana tavata niin paljon taas mukavia ihmisiä. Huikea tunnelma!

Suuri valiokunta kokoontui vielä kaksi kertaa tällä viikolla. Maanantaina kuultiin Kataista ja perjantaina Urpilaista.

 

Urpilainen osallistuu ensi viikolla euroryhmän kokoukseen, jossa keskustelussa on muun muassa Kreikan sopeutusohjelman kolmas välitarkastelu. Ministeri totesi, että Kreikalla on vaikeuksia noudattaa sopeutusohjelmaa ja saavuttaa välitarkastukselle asetettuja tavoitteita…

 

Vielä on auki se tullaanko euroryhmässä tekemään päätöksiä Kreikan neljännen lainaerän osalta. Ministeri esitti, että Suomi voisi hyväksyä neljännen lainaerän maksatuksen, mikäli troikka sitä yksimielisesti suosittelisi. Tästä äänestettiin ja valiokunta yhtyi äänin 12-7 valtioneuvoston toimintalinjaan.

 

Pääministeri Katainen antoi selvityksen kesäkuun Eurooppa-neuvoston kokouksesta, jossa käsiteltiin muun muassa Euroopan taloutta, pankkiunionin etenemistä sekä erityisesti nuorisotyöttömyyden hoitoa. Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaan nuorisotyöttömyyden ongelma on ennen kaikkea ratkaistava kansallisesti. Jäsenvaltioiden on Eurooppa-neuvoston mielestä itse kannettava päävastuu nuorisotyöttömyyden vähentämisestä.

Onneksi kuitenkin myös EU tekee panostuksia nuorisotyöttömyyteen ja budjetista myönnettäneen 6-8 miljardia euroa, jotka onkin tarkoitus käyttää etupainoisesti eli rahoituskehyskauden alkuvaiheessa. Varat suunnataan kuitenkin lähinnä niihin maihin, jossa nuorisotyöttömyys ylittää 25 %. Samaan aikaan pyritään panostamaan nuorten liikkuvuuteen Euroopassa.

Suomessa nuorisotyöttömyyteen on puututtu säätämällä laki nuorisotakuusta. Se ei ole vielä tuottanut toivottuja tuloksia, mutta toivottavasti tilanne etenee. Keskusteluissa tulisi kuitenkin vielä kiinnittää tarkemmin huomiota myös nuoriin, jotka joutuvat jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Jätin aiheesta kirjallisen kysymyksen perjantaina ministerille.

Kelan vuonna 2011 julkaistussa alle 30-vuotiaita nuoria koskevassa tutkimuksessa kerrotaan, että joka arkipäivä keskimäärin kymmenen alle 30-vuotiasta jää työkyvyttömyyseläkkeelle, kolme neljäsosaa heistä mielenterveysongelmien takia. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden seurauksena valtio voi menettää verotuloina, kasvaneina sosiaalimenoina ja menetettynä työpanoksena lähes 1,2 miljardia euroa vuodessa. Myös jokainen työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyt nuori maksaa kalliin hinnan omalla kohdallaan – syrjäytymisvaara työkyvyttömyyseläkkeellä on ilmeinen.

Suomen ylioppilaskuntien liitto ehdottaa kannanotossaan ratkaisuksi valtion panostusten lisäämistä kuntoutuspsykoterapiaan, joka Kelan tutkimuksien mukaan on hyvä keino nuorten opiskelu- ja työkyvyn palauttamiseen. Huomionarvoista nimittäin on, että nuorisotakuu, johon valtio tällä hetkellä panostaa suuria summia, ei ulotu niihin nuoriin, joilla on jo opiskelu- ja työpaikka, mutta jotka eivät voi hyvin.

Kysymyksessäni halusin tiedustella, miten hallitus aikoo varmistaa, että alle 30-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä pienenee ja aikooko se lisätä panostuksia työssäkäyvien ja opiskelijoiden kuntoutuspsykoterapiaan?

Istuntotauko on hyvää aikaa ideoida ja puuhailla valtiopäivätoimia. Jätin tällä viikolla toisenkin kirjallisen kysymyksen. Toinen kysymykseni koski koirien sähköpantoja, jotka mielestäni tulisi lainsäädännössä kieltää kokonaan. Nyt näin ei ole ja sähköpantojen avulla voidaan aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kipua ja kärsimystä. Muitakin tehokkaita koulutusmenetelmiä on ja lainsäädännön tulisi kannustaa ennen kaikkea niiden käyttöön. Eläinsuojelulakia ollaan parhaillaan uudistamassa, toivottavasti siinä sähköpannat kielletään kokonaan.

Istuntotauon viikonloput täyttyvät myös pikkuhiljaa erilaisista markkinoista ja tapahtumista. Lauantaina olen Padasjoen perinteisillä Sahtimarkkinoilla kollega Pertti ”Veltto” Virtasen kanssa Padasjoen PS:läisten kanssa. Tulkaahan moikkaamaan!